Sukupuolierot työmarkkinoilla näkyvät muun muassa tiettyjen alojen sukupuolittuneisuutena, kielen käytössä ja omissa mielikuvissamme. Globalisoituvassa ja tasa-arvoon tähtäävässä maailmassa kapeille ja pölyttyneille muoteille ei kuitenkaan ole työmarkkinoilla enää tilaa. Erilaisuus on rikkaus, mutta miten se otetaan käytännössä huomioon rekrytointiprosessissa ja työelämässä?
Operarian omistaja ja rekrytointikonsultti Markus Fabricius avaa haastattelussa näkemyksiään siitä, miten rekrytointikonsultti voi auttaa sukupuolierojen purkamisessa ja mitä vahvuuksia meiltä jää hyödyntämättä, jos annamme vanhojen sukupuoliroolien johtaa työmarkkinoita.
Sukupuolierot työmarkkinoilla
Miltä nykypäivän sukupuolijakaumat työelämässä näyttävät rekrytointikonsultin silmin B2B-rekrytoinneissa?
Työnantajat toivovat asiaan tasapainoa. Entistä useammin asiakkaamme eli rekrytoija pyytää, että saataisiinko hakemuksia muiltakin kuin sen sukupuolen edustajilta, joita alalla on jo lähtökohtaisesti eniten. Diversiteetti on huomattu yrityksissä myös kilpailuvaltiksi. Erilaisuutta kyllä yleensä arvostetaan, mutta helposti silti pysytään vanhassa tutussa. Esimerkiksi insinöörit voivat haluta palkata joukkoonsa lisää insinöörejä, mutta voisiko samaan pestiin sopiakin vaikka teknisesti valveutunut kauppatieteilijä tai humanisti?
Eri sukupuolten edustajilla on usein hieman eri kulmia asioihin. Niiden avulla saadaan poistettua yksipuolisuutta, jos asiat ovat tahtoneet mennä pitkään vain yhdellä ja samalla tavalla. Joskus huomaan, että tämä monipuolisuuden potentiaali unohdetaan ja organisaatiossa ollaan hieman niin sanotusti “kotisokeita”. Rekrytointikonsulttina pystyy kuitenkin helposti herättelemään keskustelua aiheesta.
Mistä sukupuolierot johtuvat?
Uskon sen olevan pitkälti historian jäännös. Voi olla, että asioihin on vain tyydytty. Siispä jos jokin asia on pitkään ollut tietyllä tavalla, vaatii se aktiivista rakenteiden rikkomista. Samalla pitää korostaa niidenkin ihmisten houkuttelua, jotka eivät edusta alan tai työpaikan sukupuolienemmistöä. Asia vaatii aktiivista näkökulman ottoa ja toimintaan tarttumista.
Esimerkiksi jos työpaikkailmoituksessa on kuvia vain yhdestä sukupuolesta, se herättää tiettyjä mielikuvia. Ilmoituskuvia varten voidaan lainata malleja vaikka kotoa tai eri osastoilta, jotta kuvissa on monipuolisuutta ja mahdollisimman moni voi kuvitella itsensä pestiin. Sanavalinnat vaikuttavat samalla tavalla mielikuvia luoden, verrataan esimerkiksi sanoja “esimies” ja “esihenkilö”. Sanavalinnat voivat siis huomioida ja ottaa ihmisiä mukaan tai jättää heitä ulkopuolelle. Tästä on olemassa ihan tutkimustietoa.
Ennakkoluulot ovat kolmas seikka. Kaikilla on niitä, pieniä tai suuria, tietoisia tai tiedostamattomia. Uudet ja vieraat asiat jännittävät ihmisiä, mikä on ihan luonnollista. Joskus kuitenkin saattaa yhdistää kaksi toisiinsa liittymätöntä asiaa keskenään. Jos toinen niistä on negatiivinen, saattaa mielessä muuttua tämä toinenkin asia negatiiviseksi, vaikka ne eivät tosi asiassa korreloisi keskenään. Kannattaa siis kiinnittää huomiota omiin ajatuksiin ja niiden todenperäisyyteen, ettei tule tehneeksi virheellisiä johtopäätöksiä.
Eri ihmisten houkuttelu olisi hyvä aloittaa jo siinä kohtaa, että miten eri aloille houkutellaan eri osaajia. Näin tietty ala ei toivottavasti pelota tai luo mielikuvia, kuten “tuonne en ainakaan uskalla mennä” tai ”tuolla en pärjää”. Perfektionismi voi vaikuttaa näihin tunteisiin myös ja nostaa riman liian ylös. Kaiken voi kuitenkin oppia. Ollaan yhdessä armollisia. Opetetaan ja perehdytetään toisiamme.
Teette paljon rekrytointeja haastaviin asiantuntijapositioihin. Millainen sukupuolijakauma näissä positioissa on?
Sukupuolijakaumat tasoittuvat entistä enemmän. Ihmisillä on esikuvia ja lasikattoja on onneksi rikkoutunut. Esimerkiksi naisia on teknillisillä aloilla yhä enemmän. Toinen esimerkki omasta työstäni on se, että olin mukana muotialan rekrytoinnissa, ja aluksi näytti siltä, että saammekohan miehiä mukaan hakuun. Kyllä saimme!
Työn vaihtaminen ja sukupuolen vaikutus
Millaisia näkymättömiä esteitä ihmiset kohtaavat, kun he lähtevät tavoittelemaan työtä, joka on tyypillisesti mielletty eri sukupuolen työksi?
Nimeäisin kaksi henkistä estettä: toinen sijaitsee palkkaavassa organisaatiossa ja toinen hakijan pääkopassa. Nämä kaksi asiaa täytyy ensin avata. Esimerkiksi hakijaa voi jännittää ennakkoluulot, uudet asiat ja se, että pärjääkö. Jotkut voivat ajatella tarvitsevansa ensin hurjasti tietoa, ennen kuin voi edes aloittaa.
Organisaation kannattaa taas pohtia kieltä, asioiden esittämisen tyyliä ja kuuntelua. Esimerkiksi aggressiivisemmat sanat kuten “huippuhyvä” ja “huippunälkäinen” saattavat karkottaa naisia. Keskustelutyylissäkin kannattaa miettiä, mennäänkö tunteet vai kovat faktat edellä, saman asian kun voi esittää monella eri tapaa. Organisaation tulee siis ottaa huomioon viestintätyylinsä, jos se haluaa houkutella erilaisia osaajia. Tähän tarvitaan rekrytoijalta tarkkaa korvaa.
Mikä auttaa hyppäämään ja pysymään ammatissa, joka on perinteisesti mielletty eri sukupuolelle kuin mitä itse edustaa?
Rohkeus, avoimuus ja uteliaisuus. “Mitä on tarjolla ja mitä uutta voin tuoda?” -tyyppinen ajattelu ja asenne auttavat. Se on sekä työnantajalle että ehdokkaalle hyvä asia. Ihmisten ja organisaatioiden kannattaisi ehdottomasti olla kiinnostuneempia erilaisuudesta. Sukupuolierot ja uudet näkökulmat ovat voimavara.
Miten rekrytointikonsultin työssä voi vaikuttaa sukupuolijakaumien purkamiseen?
Jos kyseessä on voimakkaasti sukupuolittunut ala, niin haastamme ensin asiakasyritystä ajattelemaan laatikon ulkopuolelta jo toimeksiantovaiheessa. Työpaikkailmoitusta koottaessa ilmoituksen tekstit ja kuvat mietitään tarkoin, esimerkiksi juuri sukupuolitettujen sanojen kannalta ja ketkä voivat samaistua ilmoitukseen. Pyrimme aktiivisesti löytämään ihmisiä laajemmalla katsannolla. Jos hakijakunta näyttää voimakkaasti sukupuolittuneelta, etsimme keinoja sen tasapainottamiseen.
Henkilökohtaisissa keskusteluissa ehdokkaiden kanssa huomaa, että hakijalla voi olla henkilötasolla paljonkin ennakkoluuloja omasta itsestään. Tämä on hieman yleistävästi sanottu, mutta seuraavaan olen törmännyt useamminkin naisten kanssa: he kertovat usein, että he eivät ainakaan halua tehdä myyntiä tai ole hyviä siinä. Keskusteltuamme tunnin yhdessä kysyn, että “Arvaatko mitä olet tehnyt minulle jo tunnin? No myyntiä!” Muutaman henkilön kanssa olemme onnistuneet tämän oivalluksen avulla kääntämään ajatusmaailman, ja hakijasta on tullut huippumyyjä.
Joskus siis “Oletko ajatellut…?” -tyyppinen herättelevä pohdinta auttaa. Ihmiset saattavat joskus luulla itse, ettei jollekin alalle sovi tietty tai oma sukupuoli. Siksi neutraali sparrailu konsultin kanssa on hyväksi.
Yhteenvetona siis sanoisin, että pyrimme poistamaan näitä mainitsemiani henkisiä esteitä koko prosessin varrelta.
Sukupuolierojen tulevaisuus työmarkkinoilla
Miten uskot työelämän sukupuolijakauman kehittyvän tulevaisuudessa?
Toivon, että jakauma tasapainottuu ja saamme karsittua pois turhia henkisiä esteitä, mielikuvia ja rakenteellisia esteitä. Ne pitää ensin tiedostaa ja sitten poistaa. Joskus se on pienestä kiinni, että homma ajautuu typeräksi. Meidän pitäisi ajatella, että miten asia ratkaistaan. Erityisesti osaajapula ajaa miettimään laatikon ulkopuolelta uusia mahdollisuuksia, eikä pelkästään sukupuolen kannalta, vaan myös eri taustoista tulevien ja vammaisten ihmisten kanssa. Ehkä vihdoinkin työnantajat pakotetaan pohtimaan tätä laajemmin ja että mistä löydetään osaajat.
Kotikasvatuksella ja laajemmin koko yhteiskunnalla on väliä siinä mitä painotetaan, kaikkien työpanosta kaivataan. Opiskeluaikanakin kannattaa jo rohkaista kokeilemaan reippaasti eri mahdollisuuksia. Työelämässä taas vastaavasti harjoittelumahdollisuuksien kannattaisi heijastella tätä samaa rohkeasti kokeilun periaatetta.
Miksi yritysten kannattaa heittää vanhat sukupuoliroolit romukoppaan ja siirtyä 2023-luvulle?
Koska kaikki muu on älytöntä. Osaajapula on konkreettinen esimerkki siitä, ettei ole järkevää sulkea puolet työmarkkinoista pois. Sukupuoliroolikäsityksistä irtautuminen tuo kilpailukykyä ja monimuotoisuutta organisaatioon.
Luin vasta Helsingin Sanomista osuvan artikkelin “Kuin suoraan 1970-luvulta” (HS 10.8.2023 https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009668074.html) ja suosittelen sitä muillekin. Sitä lukiessa yllättyi ja sai itsensä hienosti kiinni omista ajatusvinoumistaan. Artikkeli antoi ajattelemisen aihetta. Se auttoi esimerkiksi huomaamaan muun kuin oman sukupuolen tarpeisiin liittyviä asioita. Diversiteetti auttaa todellakin ajattelemaan uusilla tavoilla.
