Työnantajakuva vetää osaajat ja asiakkaat puoleensa

Miksi työnantajakuva on niin tärkeä? 

Koska kilpailu osaajista on kovaa ja osaajilla on varaa valita.  

Työnantajakuva vaikuttaa muun muassa yrityksen ihmisten 

• Merkityksellisyyden tunteeseen 
• Motivaatioon tehdä parhaansa 
• Yhteenkuuluvuuteen 
• Hyvinvointiin 
• Ylpeyteen 

Työnantajakuvan rakentaminen ei ole projekti, vaan jatkumo. Se on fiilis ja tapa tehdä töitä sekä kohdata kollegat ja asiakkaat. Parhaimmillaan työnantajakuva välittyy asiakkaille asti. 

Myönteinen työnantajakuva rakentuu arjen asioista, eikä hokkuspokkuskeinoa ole. Jos yritys kuitenkin tunnetaan hyvänä työnantajana, se saa nauttia muun muassa seuraavista eduista: 

• Enemmän hakemuksia avoimiin paikkoihin 
• Vapaus valita parhaat osaajat 
• Nykyisten työntekijöiden voimakkaampi sitoutuminen organisaatioon, mikä vähentää vaihtuvuutta ja säästää rekrytointikustannuksia 
• Uusien asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden houkuttelu 
• Luottamus brändiin kasvaa 
• Yrityksen kilpailukyvyn parantuminen, kun potentiaaliset asiakkaat valitsevat mieluummin tunnetun ja arvostetun toimijan 

Jos yritys taas tunnetaan epäreiluna tai huonona työnantajana, se saattaa menettää houkuttelevuutensa sekä nykyisten että potentiaalisten työntekijöiden silmissä. Huono maine voi johtaa vaikeuksiin rekrytoinnissa sekä korkeaan vaihtuvuuteen, mikä puolestaan vaikuttaa negatiivisesti tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen. 

 

Työnantajakuvan rakentaminen 

Työnantajakuva on sitä, miten työntekijät kokevat työpaikan, asiakkuudet, yrityksen tuotteet ja yhteisön. Se tarkoittaa myös yrityksen imagoa työnantajana. Työnantajakuva kertoo, millainen työpaikka yritys on ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa työntekijöilleen. Näistä osista se koostuu: 

Johtaminen 

Kaikki alkaa johtamisesta, se luo työnantajakuvan pohjan. Johtamisen taustalla ovat arvot, ja ne näkyvät siinä, miten toiset kohdataan arjessa. Myönteinen työnantajakuva näyttäytyy usein syvänä luottamuksena siihen, että ihmiset osaavat hommansa, eikä heitä tarvitse vahtia. Kun on helppo kääntyä toisen puoleen ja omaa vapauden toimia, jopa mokata, viestii se positiivisesta työnantajakuvasta.

Työntekijäkokemus 

Houkutteleva työnantajakuva syntyy myös siitä, miten nykyiset työntekijät kokevat yrityksen. Työntekijät ovat parhaita lähettiläitä yritykselle ja voivat vaikuttaa sen maineeseen. Yrityksen tulee tarjota kilpailukykyistä palkkaa ja etuisuuksia sekä mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Yhteishenki ja kannustava ilmapiiri ovat myös työnantajakuvan tehokkaita buusteja. 

Rekrytointiprosessi 

Kun osaaja aloittaa rekrytointiprosessin, hän pääsee tutustumaan yritykseen ja tapaamaan sen ihmisiä henkilökohtaisesti. Monelle rekrytointiprosessi voi olla ensi kosketus koko organisaatioon, joten ensivaikutelman on syytä olla hyvä. Erityisesti headhunterin palkkaaminen auttaa tässä osuudessa, koska hän tarjoaa henkilökohtaista palvelua osaajalle ja pitää hänen tarpeistaan huolta koko prosessin ajan. Lue lisää artikkelin lopusta! 

Työnantajabrändi 

Työnantajabrändi tarkoittaa yrityksen persoonallisuutta tai identiteettiä. Siihen kuuluvat muun muassa visuaalinen ilme ja mielleyhtymät. Isoista brändeistä voi olla vahvojakin mielikuvia, mutta työnantajasta tai siitä mistä arki koostuu, ei välttämättä tiedetäkään mitään. Pienet yritykset kun ovat usein tuntemattomia suurelle yritykselle.  

Työnantajamielikuva 

Työnantajamielikuva rakentuu yksilön kokemuksista ja tiedoista yritystä koskien, jotka taas suodattuvat hänen arvojensa ja asenteiden kautta mielikuvaksi. Työnantajamielikuvan kehittäminen perustuu tyypillisesti henkilöstökyselyihin tai yrityksen ulkoisten ihmisten mielikuvien kartoittamiseen. 

Viestintä 

Työnhakijoiden tulisi saada selkeää tietoa yrityksen arvoista, kulttuurista, kehittymismahdollisuuksista sekä muista eduista ja etuisuuksista. Tämän tiedon jakaminen voi tapahtua esimerkiksi yrityksen verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja työnhakusivustoilla. Viestinnän tulisi olla avointa ja rehellistä, jotta työnhakijat saavat realistisen kuvan yrityksestä. 

Viestinnällisellä puolella kannattaa nostaa myös esiin yrityksen erityispiirteitä. Mitä me teemme, mikä on työmme tai tuotteemme, miten autamme ja tuotamme hyvää? Mitkä ovat ne vetotekijät, miksi haluta meille töihin? Miksi meidän on niin hyvä olla töissä? 

 

Työnantajakuva kehitykseen: vinkkejä ja käytännön esimerkkejä 

1. Identifioi: Koska kotisokeus yllättää helposti, pysähdy aluksi identifioimaan, miksi yrityksessänne viihdytään ja mikä toimii. Tehkää näitä hyviä asioita näkyviksi. Tuotteet, palvelut ja asiakkuudet, jotka ovat yrityksen ihmisille arkipäiväisiä, voivat olla ulkopuolisille tosi siistejä!
2. Perusasiat kuntoon: Työntekijät haluavat tuntea olonsa arvostetuiksi ja osaksi tiimiä. Luo avoin ja kannustava ilmapiiri, jossa jokainen voi tuoda omat ideansa esiin ja kehittyä ammatillisesti. Järjestä säännöllisesti tiimipalavereja, joissa keskustellaan tärkeistä aiheista ja kuunnellaan työntekijöiden mielipiteitä.
3. Panosta henkilöstön hyvinvointiin: Huolehdi siitä, että työntekijät voivat hyvin sekä fyysisesti että henkisesti. Tarjoa heille mahdollisuuksia esimerkiksi etätöihin, liikuntaan, terveelliseen ruokailuun ja stressin hallintaan. 
4. Kommunikoi avoimesti: Hyvä viestintä on avainasemassa työnantajakuvan parantamisessa. Pidä työntekijät ajan tasalla yrityksen tavoitteista, päätöksistä ja muutoksista. Kuuntele ajatuksella muiden palautteita ja ideoita.
5. Rakenna vahva brändi: Vahva brändi vetää puoleensa asiakkaita, sidosryhmiä ja lahjakkaita työntekijöitä. Se myös erottuu kilpailijoistaan. 
6. Hyödynnä sosiaalista mediaa: Ole aktiivinen eri kanavilla ja jaa sisältöjä, jotka kuvaavat yritystänne positiivisessa valossa. Julkaise kuvia ja tarinoita yrityksen arjesta, menestystarinoista sekä tapahtumista. Kannusta myös työntekijöitä jakamaan omia kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa hashtagien kanssa.
7. Mittaa ja analysoi. Muista myös mitata tuloksiasi säännöllisesti esimerkiksi henkilöstökyselyiden avulla, jotta voit arvioida tilannetta ja tehdä tarvittavia muutoksia.

On myös tärkeää muistaa, että työnantajakuva ja maine rakentuvat pitkäjänteisellä työllä. Hyvän maineen saavuttaminen voi viedä aikaa, mutta sen säilyttäminen vaatii jatkuvaa panostusta. Työntekijöiden tyytyväisyys ja asiakkaiden positiiviset kokemukset ovat avainasemassa. 

 

Näin headhunter tukee työnantajakuvaa rekrytointiprosessissa  

Uuden osaajan rekrytointi heijastuu suoraan yrityksen tuloksellisuuteen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Siksi moni turvautuu ammattilaisen tekemään suora- tai hybridihakuun, jossa parhaat tekijät etsitään ja arvioidaan rekrytoijalle valmiiksi. 

Headhunter, eli suorahaun tekijä, pystyy rekrytointia tehdessään kohottamaan työnantajakuvaa. Näin hän sen tekee rekrytoinnin eri vaiheissa: 

Alkukartoitus 

Ensimmäinen askel houkuttelevan työnantajakuvan luomisessa on ymmärtää kohderyhmän tarpeet ja odotukset. Millaisia ominaisuuksia ja etuja potentiaaliset työntekijät arvostavat? Mikä on juuri tässä työpaikassa mahtavaa ja miksi ihmiset viihtyvät? Headhunter johdattaa keskustelua ja luo niiden pohjalta strategian rekrytointia varten. 

Ilmoitusten luonti 

Headhunter auttaa tuomaan yrityksen parhaat puolet ja työntekijöiden edut oikeiden osaajien tietoon. Hän siis tekee näkyväksi kokonaisuuden: mikä on mielenkiintoista ja mikä perusarjessa on kivaa? Hän viilaa ilmoituksen sanavalintoja, vetovoimaa ja visuaalista ulkoasua. 

Keskustelut ja arvioinnit 

Kilpailukykyisellä työmarkkinalla potentiaaliset työntekijät voivat valita useista eri vaihtoehdoista. Siksi rekrytointiprosessin on oltava tehokas, nopea ja ennen kaikkea miellyttävä kokemus ehdokkaalle. Headhunter pitää ehdokkaat ajan tasalla ja tiedottaa prosessin etenemisestä ja antaa osaajille henkilökohtaista palvelua. Keskustelut taas muistuttavat coachausta, eli ne ovat hyvin yksilöllistä palvelua osaajalle. Headhunter markkinoi samalla yritystä ehdokkaalle ja selvittää, voisivatko yrityksen ja osaajan toiveet kohdata. 

Jatkuva kehittäminen 

Työmarkkinat muuttuvat jatkuvasti, ja siksi myös työnantajakuva on pidettävä ajan tasalla. Yrityksen tulisi seurata alan trendejä, mutta myös samalla kuunnella nykyisten työntekijöiden mielipiteitä. Näistä saa hyvän lähtökohdan kehittämistyöhön. Headhunterilta saa tähän myös hyvää sparrailuapua. 

 

Digitaalisen aikakauden haasteet: miten rakentaa vahva työnantajakuva verkossa? 

Digitaalisen aikakauden myötä yritysten on entistä tärkeämpää rakentaa vahva työnantajakuva verkossa, sillä työnhakijat käyttävät digitaalisia kanavia etsiessään tietoa potentiaalisista työnantajista. Työnhakijoiden tulisi siis pystyä tunnistamaan yrityksen arvot ja kulttuuri jo ennen kuin he hakevat työpaikkaa. Verkossa rakennettu vahva työnantajakuva voi auttaa myös erottumaan massasta.  

Nykyään käytännössä kuka vaan voi osallistua keskusteluihin tai luoda oman alustan verkossa, joten myös arviot leviävät tehokkaammin – hyvässä ja pahassa.  Siksi on tärkeää seurata ja analysoida yrityksen mainetta verkossa. Tämä voi auttaa tunnistamaan mahdolliset ongelmat ja kehittämään toimintaa tarpeen mukaan: kritiikkikin on otettava huomioon. Kaikki haluaisivat olla voittajajoukossa, mutta joskus kaikilla menee huonosti. Silti voi olla ylpeä hihojen käärimisestä ja tapojen muuttamisesta. 

Sosiaalisen median ja yrityksen kotisivujen lisäksi on olemassa erillisiä sivustoja, joihin voi rakentaa julkista työnantajakuvaa. Arviointisivujen avulla, kuten Glassdoor tai Tunto. Näitä sivustoja voi tituleerata ikään kuin “työelämän Tripadvisoriksi”. 

 

Pääset näillä vinkeillä pitkälle työnantajakuvan rakentamisessa. Jos haluat kuitenkin sparrailla asiaa yksilöllisemmin yhdessä ammattilaisen kanssa, varaa 30 minuutin ilmainen konsultaatio rekrytointikonsultiltamme.