Soveltuvuusarviointi on tutkitusti luotettava tapa ennustaa työssä menestymistä, mutta se on paljon muutakin. Yhä useampi osaaja on herännyt itsetuntemuksen ja oman osaamisen tunnistamisen merkitykseen ja vaikutuksiin työelämässä. Tekemällä työpersoonallisuustestin tai kognitiivisen kykytestin esimerkiksi osana omaa rekrytointiprosessia, voi lisätä ymmärrystä omista vahvuuksistaan ja kehityskohdistaan sekä armollisuutta hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Kilpailuhenkisessä, nopeatempoisessa ja suorituskeskeisessä työelämässä itsensä hyväksyminen ei aina ole niin yksioikoista. Onneksi rekrytointiprosessikin voi tarjota siihen työkaluja.
Meitä ja meistä on moneksi. Tämän tietää jokainen ihan ilman minkäänlaisia testejä – pelkkien aistihavaintojemme ja aikaisempien kokemustemme perusteella. Pystymme tunnistamaan, että me ihmiset eroamme toisistamme ulkoisten ja sisäisten ominaisuuksiemme perusteella ja että meissä on jokaisessa omanlaisemme sekoitus kyvykkyyttä ja potentiaalia. Kykenemme myös käsittämään, että päädymme jokainen kulkemaan tässä elämässä omaa ainutlaatuista polkua pitkin. Mutta mitkä omasta itsestämme johtuvat asiat vaikuttavat tuohon kulkemaamme polkuun, millaisia luontaisia ominaisuuksia kannamme mukanamme ja mihin meistä pohjimmiltaan oikeasti on? Nämä ovatkin astetta monitahoisempia kysymyksiä, mutta niiden selvittäminen on täysin mahdollista – ja ennen kaikkea kannattavaa.
Soveltuvuusarvioinnin tavoitteena sopivasti haastava työtehtävä
Soveltuvuusarviointi on pääsääntöisesti työnantajien ja rekrytoinnin parissa työskentelevien työnvälittäjien keino selvittää henkilön työskentely- ja toimintatapoja, asennetta sekä ongelmanratkaisu- ja oppimiskykyä. Näillä varmistetaan edellytyksiä menestyä tietynlaisessa työtehtävässä ja -ympäristössä. Rekrytointistrategi Annika Vallo Master Suomi Oy:sta vahvistaa, että soveltuvuusarvioinnilla nimenomaan varmistetaan, että työtehtävä haastaa henkilöä riittävästi ja vahvuudet pääsevät käyttöön. ”Yrityksiä kiinnostaa, että heidän palkkaamansa henkilö pärjää. Kandidaatin näkökulmasta kiinnostavinta usein on, että tuleva työtehtävä on mielekäs.” Näihin molempiin soveltuvuusarviointi tarjoaa vastauksia. ”Sekä pärjääminen että tehtävän mielekkyys edellyttävät, että menestykseen vaikuttavat tekijät tunnistetaan ensin tarkasti itse tehtävässä, sitten hakijassa. Vastuullisessa rekrytoinnissa tunnistetaan ja arvioidaan luotettavasti hakijan vahvuudet ja kompastuskivet suhteessa työtehtävään ja organisaation toimintatapaan. Vain siten voidaan haastaa uutta tekijää sopivasti – ei liikaa tai liian vähän.”
Luotettava ja puolueeton henkilövalinta
Rekrytointiprosessin hakijakokemusta tukee se, että henkilövalinnassa hyödynnetään soveltuvuusarvioinnin synnyttämää puolueetonta ja luotettavaa tietoa ehdokkaista. Soveltuvuusarviointi kertoo pyrkimyksestä vastuullisuuteen ja ehdokkaiden tasapuoliseen kohteluun. Kaikilla ihmisillä on ajatusvinoumia ja ennakkoluuloja, jotka yrittävät tiedostamattamme ohjata huomiotamme epäolennaisuuksiin. Kädenpuristukseen, ulkonäköön, puheääneen tai taitoihin, joita työtehtävässä menestyminen ei millään tapaa edellytä. Haetun työtehtävän kannalta epäolennaisten seikkojen vaikutuksia henkilövalintaan voi torjua tukeutumalla tutkitusti luotettaviin arviointimenetelmiin ja niiden tuottamaan puolueettomaan tietoon. Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja vastuullisuus eivät siis ole pelkkää 2020-luvun trendikästä löpinää. Ne ovat paitsi kaikenlaisen syrjinnän vastaisia myös tutkitusti liiketoimintaa eteenpäin vieviä voimia. Tutkimusten mukaan monimuotoiset yritykset nauttivat myönteisestä työnantajakuvasta, innovatiivisesta työkulttuurista ja paremmasta tuloksesta.
Master ACE ja OPTO rekrytointiprosessin vakiintuneina osina
Soveltuvuusarvioinnissa kyse on kokonaiskuvan hahmottamisesta, joka muodostuu loogisen ja analyyttisen kyvykkyyden, työpersoonallisuuden sekä yleisten, esimerkiksi elämäntilanteeseen ja asiaosaamiseen liittyvien valmiuksien kartoittamisesta testien ja strukturoidun haastattelun avulla. Operaria on luottanut soveltuvuusarviointiin oikean henkilövalinnan varmistajana jo noin 20 vuotta. Se on kantanut hedelmää: Yli 700:sta rekrytoinnista 6 henkilön tehtävään soveltumattomuuteen liittyvää takuurekrytointia vuodesta 2010 alkaen. Soveltuvuusarvioinnissa käytämme pääsääntöisesti persoonan ulottuvuuksia kartoittavaa Master OPTO -työpersoonallisuustestiä sekä oppimis- ja ongelmanratkaisukykyä mittaavaa Master ACE -kykytestiä.
Saitko kutsun ACE-testiin? Tutustu hyödylliseen esitietoon!
Operarian käyttämistä soveltuvuusarviointityökaluista testien tekijä ja teettäjä saavat aina pdf-muotoiset tulosraportit itselleen. ”Oli uusi kokemus nähdä oma persoonansa näin selkeänä ja vielä kirjallisena! Todella antoisa ja miellyttävä kokemus, vaikka alkuun jännitti että mitä minusta paljastuu.” Näin sanoi Operarian soveltuvuusarviointiin osallistunut Hanna.
Kokonaisvaltainen itsetuntemuksen löytöretki
Soveltuvuusarviointi tarjoaa tekijälleen hyödyllisen tutkimusmatkan itseensä. Kun tunnistaa omat vahvuutensa ja kehityskohteensa, tuntee myös omat mahdollisuutensa ja rajansa. Ne ovat arvokkaita työelämätaitoja, kun mietitään oman työn organisointia ja johtamista sekä työhyvinvoinnista huolehtimista. Ihmiskeho on viisas ja se viestii meille erilaisia asioita – usein jo ennen kuin tulemme niistä tietoisiksi. Duodecimin haastatteleman työterveyspsykologi Marjo Pennosen mukaan hyvän itsetuntemuksen omaava henkilö osaa kuunnella näitä kehostaan ja mielestään kumpuavia viestejä. Nämä viestit voivat esimerkiksi kertoa, miten oma keho ja mieli kunakin hetkenä voi ja millaisia tarpeita itsellään on. Pennonen korostaa itsetuntemuksen myönteisiä vaikutuksia työssä jaksamiseen ja suorittamisen vahingollisesta kierteestä vapautumiseen. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää kyetä reagoimaan, jos omat voimavarat eivät tunnu riittävän työn vaatimuksiin. Operaria suositteleekin työpersoonallisuus- ja kykytestien hyödyntämistä myös yksilölähtöisen perehdytyksen ja johtamisen suunnittelussa. Soveltuvuusarvioinnilla on paikkansa paitsi strategisessa henkilövalinnassa ja henkilöstöjohtamisessa myös hyvän itsetuntemuksen ja työhyvinvoinnin tukemisessa.
Lähteet:
Aliisa Tiittanen on Operarian henkilöstökonsultti ja sisällöntuottaja. Hän opiskelee strategista henkilöstöjohtamista Göteborgin yliopistossa. Häntä kiinnostavia henkilöstöalan ilmiöitä ovat työhyvinvointi hybridi- ja etätyössä, innovaation ja monimuotoisuuden johtaminen sekä oppimisen mittaaminen ja seuranta.
