Määräaikaisia työntekijöitä on hyvin monilla aloilla, aina hallinnosta akateemisiin aloihin ja vuokratyöhön. Määräaikaisten työsuhteiden osuus koko työvoimasta on Suomessa jopa eurooppalaisittain melko suuri. On tutkittu, että joillekin määräaikaisen työsuhteen aiheuttama epävarmuus aiheuttaa stressiä. Toisille vaihtuvat projektit ja työn kausiluonteisuus sopii taas pysyvää työsuhdetta paremmin. Olennaista on, että työntekijä tietää mistä on kyse, määräaikaisuus on hänen oma valintansa ja työnantaja kohtelee määräaikaisia työntekijöitä kuten vakituisiakin. Joissakin tilanteissa määräaikainen sopimus saattaa olla jopa helpotus, sillä työntekijä voi olla varma etteivät työt lähde alta varkain.

Määräaikaisella työsuhteella on syy ja kesto

Määräaikaisella työsuhteella on aina perusteltu syy ja rajattu kesto. Määräaikaisuuden perusteiksi kelpaavat kausi- tai projektiluonteiset tehtävät, sijaistaminen, harjoittelu tai muu vastaava seikka. Myös vakituisen työntekijän pyyntö on kelpo peruste, mutta vain jos tarkoituksena ei ole kiertää viranhaltijan irtisanomissuojaa.

Esimerkiksi eräällä asiakkaallamme oli vakituisessa työsuhteessa henkilö, joka halusi jättäytyä pariksi vuodeksi opintovapaalle. Tilalle tarvittiin tuuraava assistentti. Ensin vaikutti siltä, että paikka täytettäisiin omilta palkkalistoilta. Asiaa tarkemmin tutkittuaan, asiakkaamme kiinnostui kuitenkin mahdollisuudesta palkata sijaistava assistentti kahden vuoden määräaikaisella sopimuksella.

Määräaikaisen työsuhteen kesto voi olla rajattu kalenteripäiviin, mutta myös muita käytäntöjä löytyy. Sopimus voi olla sidottu projektiin tai tietyn tehtävän suorittamiseen. Toisaalta jos määräaikainen työntekijä tulee paikkaamaan kollegaa sairasloman ajaksi, työsuhde päättyy vakinaisen työntekijän palatessa töihin.

Tavallisesti määräaikainen työsopimus päättyy ilman erillistä irtisanomista sovitun määräajan kuluttua umpeen. Jos työsuhde on sovittu päättyväksi vakinaisen työntekijän palatessa töihin, on mahdollista, ettei työsuhteen kesto ole sopimushetkellä tiedossa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa sopimuksen päättymisestä viipymättä tiedon saatuaan. Tämän suhteen kannattaakin olla tarkkana, sillä ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti saattaa johtaa korvausvelvollisuuteen työntekijälle koituneesta vahingosta.

Määräaikaisuuden ketjuttaminen on kielletty

Työsuhde voi olla joko toistaiseksi voimassa tai määräaikainen. Pääsääntö kuitenkin on, että työtä tehdään pysyvässä työsuhteessa. Siksi työsopimuslaki on järkkymätön, mitä tulee määräaikaisten työsopimusten toistuvaan käyttöön ilman asiallista perustetta eli ketjuttamiseen.

Ketjuttamisen kieltämisellä on haluttu turvata palkansaajan irtisanomissuoja tilanteessa, jossa työvoiman tarve on selvästi pysyvä eikä määräaikaisuudelle löydy näyttöä. Tällöin työsopimus on lain silmissä toistaiseksi voimassa oleva. Toisaalta työntekijällä on oikeus sopia asioista kuten haluaa, eikä laki rajoita määräaikaisten työsopimusten ketjuttamista työntekijän omasta aloitteesta.

Koeaika antaa liikkumavaraa

Myös määräaikaiseen työsuhteeseen voidaan sopia enintään neljän kuukauden koeaika. Tämä antaa molemmille osapuolille aikaa arvioida yhteistyön toimivuutta, sillä määräaikaisen työsuhteen katkaiseminen ei ole aivan yhtä helppoa kuin vaikkapa vuokratyössä.

Koeajan kestoon on muutamia poikkeuksia. Esimerkiksi jos koejaksolle järjestetään työhön liittyvä ja yhtäjaksoisesti yli neljä kuukautta kestävä koulutus, koeaika voidaan sopia maksimissaan kuuden kuukauden pituiseksi. Toisaalta jos määräaikaisen työsuhteen kesto on lyhyempi kuin kahdeksan kuukautta, koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Puolen vuoden mittaisessa projektissa tämä tarkoittaisi, että koeajan osuus saa olla enintään kolme kuukautta.

Määräaikaisen työsuhteen irtisanominen

Pääsääntöisesti määräaikainen työsopimus sitoo työnantajaa ja työntekijää siihen saakka, että määräaika umpeutuu tai sovittu tehtävä tulee tehdyksi. Tämä tarkoittaa, ettei kumpikaan
voi yksipuolisesti katkaista työsuhdetta ennen määräajan päättymistä. Määräaikainen työsuhde voidaan kuitenkin purkaa yhdessä sopimalla työntekijän ja työnantajan kesken. On myös mahdollista, että työsopimusta päätetään yhteistuumin lyhentää. Poikkeuksena ovat yli viisi vuotta jatkuneet määräaikaiset työsuhteet, jolloin sopimus voidaan irtisanoa vaikkei asiasta olisi erikseen sovittu.

Jos työsopimukseen sisällytetään koeaika, sopimus voidaan purkaa koeajalla määräajasta huolimatta. Ei ole myöskään tavatonta, että työsopimukseen on liitetty erillinen irtisanomisehto, kuten yrityksen konkurssi, pienyrityksen omistajan kuolema, yrityssaneeraus, liikkeen luovutus tai lomautus. Työsopimuslaki antaa mahdollisuuden vetäytyä sopimuksesta myös purkamisperusteisiin vedoten. Näihin perusteisiin kuuluu mm. työnantajavelvoitteiden rikkominen, kuten työturvallisuuden laiminlyönti, henkinen kuormitus tai epäasiallinen kohtelu.

Kummankin osapuolen asemaa on suojattu myös siten, että jos sopimus katkaistaanyksipuolisesti, irtisanojalla on velvollisuus suorittaa vahingonkorvaus. On hyvä muistaa, että vaikka määräaikainen työsuhde irtisanottaisiin sulassa sovussa, työntekijän työttömyysturvaan määrätään kolmen kuukauden karenssiaika. Karenssia ei määrätä, jos työntekijällä on ollut oikeus sopimuksen purkamiseen. Kuten sanottu, tällöin esimerkiksi sopimukseen kirjattu koeaika voi olla hyödyksi molemmille osapuolille.

Mitä etuuksia kuuluu määräaikaiseen työsuhteeseen?

Moni epäröi määräaikaisten työsuhteiden solmimista heikompien työsuhde-etujen vuoksi. Fakta kuitenkin on, ettei määräaikaisuus tarkoita automaattisesti altavastaajan asemaa. Määräaikaisella työntekijällä on täydet oikeudet vuosilomaan ja työsuhteen kestoon perustuviin palkkaetuuksiin, jos työnantaja ja työntekijä ovat tehneet useita peräkkäisiä, keskeytymättömiä tai lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuneita määräaikaisia työsopimuksia.

 

Lähteet:
http://www.proliitto.fi/tyossa/maaraaikainen-tyosuhde
http://www.xn--tysopimuslaki-jmb.fi/tietoa/kasitteita/M%C3%A4%C3%A4r%C3%A4aikainen+ty%C3%B6sopimus
https://www.erto.fi/tyosuhdeopas/tyosopimuksen-paattyminen/maeaeraeaikaisen-tyoesopimuksen-paeaettyminen
http://www.hs.fi/ura/a1379736983295
https://www.sak.fi/tyoelama/perustietoa/tyosuhteen-a-o/maaraaikainen-tyosuhde
http://www.jhl.fi/portal/fi/tyoelama/tyoelaman_perusteet/tyon_tekemisen_muodot/maaraaikainen_tyo/maaraaikaiset_tyosopimukset/
http://yle.fi/uutiset/maaraaikainen_tyosuhde_aiheuttaa_stressia/5649764