Työnantajakuva on kriittinen tekijä yrityksen menestykselle, sillä se vaikuttaa suoraan organisaation kykyyn houkutella ja pitää kiinni parhaista osaajista. Mutta miten työnantajakuvaa voidaan mitata tehokkaasti? Tässä blogikirjoituksessa käsittelemme tätä kysymystä perusteellisesti ja tarjoamme konkreettisia vinkkejä ja menetelmiä.
Miksi työnantajakuva on tärkeä mitata?
Työnantajakuva, eli työnantajamielikuva, on yrityksen maine työnantajana. Se vaikuttaa suoraan rekrytointiin, työntekijöiden tyytyväisyyteen ja organisaation maineeseen. Hyvä työnantajakuva voi houkutella huippuosaajia ja vähentää henkilöstön vaihtuvuutta, kun taas huono työnantajakuva voi johtaa rekrytointihaasteisiin ja heikentyneeseen työilmapiiriin.
Mittamalla työnantajakuvaa yritys voi tunnistaa vahvuutensa ja heikkoutensa työnantajana. Tämä tieto auttaa kehittämään strategioita, jotka parantavat työnantajabrändäystä ja työhyvinvointia. Lisäksi se tarjoaa arvokasta palautetta siitä, miten yrityksen arvot ja kulttuuri koetaan sekä sisäisesti että ulkoisesti.
Keskeiset mittarit työnantajakuvan arviointiin
Työnantajakuvan mittaamiseen on olemassa useita keskeisiä mittareita, jotka tarjoavat kattavan kuvan yrityksen maineesta työnantajana. Näitä mittareita ovat muun muassa:
- Työntekijöiden tyytyväisyys: Mittaa nykyisten työntekijöiden tyytyväisyyttä työpaikkaansa ja työolosuhteisiin.
- Hakijakokemus: Arvioi, miten työnhakijat kokevat rekrytointiprosessin ja yrityksen viestinnän.
- Työntekijöiden suositteluhalukkuus: Net Promoter Score (NPS) mittaa, kuinka todennäköisesti työntekijät suosittelevat yritystä työpaikkana.
- Työntekijöiden pysyvyys: Seuraa henkilöstön vaihtuvuutta ja sen syitä.
- Työilmapiiri: Arvioi työpaikan ilmapiiriä ja kulttuuria esimerkiksi työilmapiirikyselyiden avulla.
Menetelmät ja työkalut työnantajakuvan mittaamiseen
Työnantajakuvan mittaamiseen on olemassa useita menetelmiä ja työkaluja, jotka auttavat keräämään ja analysoimaan tietoa. Näitä ovat muun muassa:
- Kyselyt ja tutkimukset: Säännölliset työntekijäkyselyt ja hakijakokemuskyselyt tarjoavat arvokasta tietoa työnantajakuvasta.
- HR-analytiikka: Analysoi henkilöstödataa, kuten vaihtuvuutta, sairauspoissaoloja ja työntekijöiden suoriutumista.
- Palautekanavat: Avoimet palautekanavat, kuten intranetin palauteosio tai anonyymit palautelaatikot, mahdollistavat jatkuvan palautteen keräämisen.
- Sosiaalisen median seuranta: Seuraa, mitä yrityksestä puhutaan sosiaalisessa mediassa ja työnantaja-arvostelusivustoilla.
Työntekijöiden palautteen kerääminen
Työntekijöiden palaute on yksi tärkeimmistä tiedonlähteistä työnantajakuvan mittaamisessa. Palautetta voidaan kerätä monin eri tavoin:
- Säännölliset kyselyt: Järjestä säännöllisiä työntekijäkyselyitä, joissa kartoitetaan tyytyväisyyttä, työilmapiiriä ja kehitysehdotuksia.
- Yksilöhaastattelut: Toteuta henkilökohtaisia haastatteluja, joissa työntekijät voivat antaa syvällisempää palautetta.
- Palautelaatikot: Aseta toimistolle anonyymejä palautelaatikoita, joihin työntekijät voivat jättää palautetta milloin tahansa.
- Exit-haastattelut: Kerää palautetta työntekijöiltä, jotka ovat lähdössä yrityksestä, jotta voit ymmärtää lähtemisen syyt ja parantaa työoloja.
Kilpailija-analyysi työnantajakuvan arvioinnissa
Kilpailija-analyysi on tärkeä osa työnantajakuvan mittaamista. Se auttaa ymmärtämään, miten yrityksesi pärjää kilpailijoihin verrattuna ja mitkä ovat kilpailijoiden vahvuudet ja heikkoudet työnantajina. Kilpailija-analyysi voidaan toteuttaa seuraavilla tavoilla:
- Vertailututkimukset: Osallistu vertailututkimuksiin, joissa arvioidaan eri yritysten työnantajakuvaa ja työolosuhteita.
- Sosiaalisen median seuranta: Seuraa kilpailijoiden sosiaalisen median tilejä ja työnantaja-arvostelusivustoja.
- Benchmarking: Vertaa omia työnantajakuvan mittareitasi kilpailijoiden vastaaviin mittareihin.
- Rekrytointimarkkinointi: Analysoi kilpailijoiden rekrytointikampanjoita ja viestintää.
Työnantajakuvan mittausten tulosten hyödyntäminen
Kun työnantajakuvan mittaustulokset on kerätty, on tärkeää hyödyntää niitä tehokkaasti. Tulosten analysointi ja raportointi auttavat tunnistamaan kehityskohteet ja vahvuudet. Näin voit luoda konkreettisia toimenpidesuunnitelmia työnantajakuvan parantamiseksi.
Raportoi tulokset selkeästi ja läpinäkyvästi koko organisaatiolle. Tämä lisää luottamusta ja sitoutumista työnantajakuvan kehittämiseen. Lisäksi tulosten perusteella voidaan asettaa konkreettisia tavoitteita ja seurata niiden toteutumista säännöllisesti.
Työnantajakuvan parantaminen mittaustulosten pohjalta
Työnantajakuvan parantaminen alkaa mittaustulosten analysoinnista ja konkreettisten toimenpiteiden suunnittelusta. Tässä muutamia vinkkejä:
- Paranna viestintää: Varmista, että yrityksen arvot, kulttuuri ja edut viestitään selkeästi ja avoimesti sekä sisäisesti että ulkoisesti.
- Kehitä työolosuhteita: Panosta työhyvinvointiin ja työilmapiiriin esimerkiksi joustavien työaikojen, etätyömahdollisuuksien ja henkilöstöetujen avulla.
- Osallista työntekijät: Ota työntekijät mukaan kehitysprojekteihin ja päätöksentekoon, jotta he tuntevat olevansa osa yrityksen menestystä.
- Seuraa ja arvioi: Jatka työnantajakuvan mittaamista säännöllisesti ja arvioi toimenpiteiden vaikutuksia.
Esimerkkejä onnistuneista työnantajakuvan mittauksista
Monet yritykset ovat onnistuneet parantamaan työnantajakuvaansa mittaustulosten avulla. Esimerkiksi eräs teknologiayritys toteutti laajan työntekijäkyselyn ja havaitsi, että työntekijät kaipasivat enemmän joustavuutta työaikoihin. Yritys otti käyttöön joustavat työajat ja etätyömahdollisuudet, mikä paransi merkittävästi työntekijöiden tyytyväisyyttä ja vähensi henkilöstön vaihtuvuutta.
Toinen esimerkki on vähittäiskaupan alan yritys, joka analysoi kilpailijoiden rekrytointikampanjoita ja havaitsi, että kilpailijat korostivat vahvasti työhyvinvointia ja henkilöstöetuja. Yritys päätti panostaa enemmän työhyvinvointiohjelmiin ja viestiä niistä aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Tämä paransi yrityksen työnantajakuvaa ja houkutteli enemmän hakijoita.
Yhteenvetona voidaan todeta, että työnantajakuvan mittaaminen on monivaiheinen prosessi, joka vaatii systemaattista lähestymistapaa ja oikeita työkaluja. Mittaustulosten hyödyntäminen ja konkreettisten toimenpiteiden toteuttaminen auttavat parantamaan työnantajakuvaa ja vahvistamaan yrityksen asemaa houkuttelevana työnantajana.




